Peräkärrykoira

Jotenkin (siis harjoittelemalla liikaa jättäviä liikkeitä) Gizmon seuraaminen on nyt pahasti pielessä. Se seuraa n. puol metriä liian takana, eikä halua korjata vaikka yritän innostaa sitä parempaan paikkaan. Se on kyllä tosi innostunut ,eikä näytä siltä että löntystelenpä tässä nyt sit perässä kun täytyy, mut on liian takana ja josku pysähtyessä katsoo mua epävarman näkösenä ja yrittää tarjota maahanmenoa. Vaikkakin ollaan harjoteltu lähinnä liikkeestä seisomista.

Yritin sit ottaa seuraamista ja paljon käännöksiä varmasti ilman yhtään jättöä, mutta ei oikeen auta. Ehkä pitäiskin opettaa sille liikkeestä eteenmeno, niinkun vastaliikkeenä jättäville? Ei haittaa varmaan ainakaan kokeilla. Koska tuntuu turhalta antaa sen kokoajan harjoitella seuraamista väärässä kohdassa niin et se kohta luulee et noin sen seuraamisen kuuluukin mennä. Toisaalta on vähän tyhmän kuulosta harjotella jotain ihan muuta parannuskeinoks siihen et seuraaminen ei suju...

Valmis häpeäminen

Ensimmäinen kuukauden temppuhaasteista on valmis, eli häpeäminen! :) Kaikki koirat oppivat hyvin, Gizmo tempun jo osasikin, vielä vaan vähän vahvistin että temppu palautui takaisin alkuperäiseen muotoonsa, nenän peittämiseen tassulla, sen sijaan että neito vaan kauhaisisi ilmaa huolimattomasti.

Muutenkin tuota täytyy vielä Yodalla yleistää, koska liike ei ole yhtä hyvä muualla kun kotona meidän koulutus nurkkauksessa. Lisäksi jätkä tarjoaa liikettä vielä käskyttäkin.

Uusi liike onkin sitten kosketusalusta, jonka molemmat mun käpsyistä jo osaa, (koska Miahan keksii meille haasteita vaan kopioimalla Gizmolta;) sen lisäksi pitäis opettaa joku liike kosketusalustaa hyväksi käyttäen. Yodalle aattelin oven sulkemista ja Gizmolle vähän kaavailin merkille menemistä tai ruutuun lähettämistä, aatellen samalla meidän toko-uraa. Ja siitäkin huolimatta etten usko että Gizmo koskaan yltää mihinkään voittaja- saati sitten erikoisvoittajaluokkaan asti, se stressaa niin paljon. Mut se saa toimia harjotuskappaleena liikkeissä jotka sit opetan Yodalle ja mistä sitä koskaan tietää... Onhan se vielä nuori koira. Mun pitäis vaan jostain hankkia sopivia tolppamerkkejä. Ehkä käyn tiimarista ostaa vähän oranssia tai vihertävää kartonkia ja siitä lähettäis...

Isoveli valvoo

Gizmolla ja Yodalla on nyt oma yksinolokamera, eli asensin webbikameran lähettämään kuvia koirien porttien kohdalta livenä. Linkki löytyy tosta sivun vasemmasta laidasta, sillon kun kamera ei ole päällä se ei luonnollisesti toimi. Tosin tänään aamulla sitten kiireissäni en yhtään katsonut mihin suuntaan kameran osoitin, mutta kyl siit nyt näkee jos ne seisoo portilla ulvomassa. Toistaiseksi ovat olleet just hienosti kyllä. :) Tai eipä niitä oikeastaan ole edes näkynyt, ovat varmaan makkarissa nukkumassa.

Se osaa! :)

Yoda on oppinut häpeämään. :) Se on sitten niin fiksu poika! Ja Yodan häpeäminen onkin sitten tosi voimakas ja varmasti huomattava, Yoda painaa päänsä alas ja täpsii kuonoaan tassulla täysiä samalla kun valuu istumisesta makuuasentoon... :P Tää valuminen oli sen oma lisäys, koska Yodahan on aina ollut kova valumaan.

Gizmollakin oon ottanut vähän harjotuksia sen häpeämisen kanssa kun sen liike on vähän päässyt lipsumaaneikä kyse ole enää aikoihin ollut tassulla nenun kosketus, vaan pikemminkin tassulla epämääräisesti ilman kauhaisu. Sen lisäks ollaan harjoteltu lisää peruuttamista ja meneekin jo tosi hyvin, eikä enää ole ongelmaa peruuttaa pidempää kuin metrin matkaa.

Sekasikiö

Yritin lisätä webkameran kuvaa Gizmosta ja Yodasta nettiin jollekin ilmais sivulle, mutta ei se toiminutkaan niin kuin olin suunnitellut. Olis ollut kiva töissä ollessa nähä että mitä ne täällä puuhaa kun niil olis ollut oma yksinolo-kamera ja reaaliajassa eikä näin kun se nyt on ollut äänittämässä mulle jälkikäteen nähtäväksi.

Käytiin tänään kävelyllä Malmin lentokentän lähellä kun on se joku pieneläintila, Yoda ei välitä yhtään niistä lehmistä joiden selässä ihmiset istuu (hevoset) mutta sitten ydessä tarhassa oli lehmän ja koiran risteytys! (poni) Siis ihan oikeasti oli, se oli ihan kun lehmä paitsi yhtä pieni kun tanskandoggit! Yoda kertoi sille suorat sanat siitä saako tuollaisia lajiristeytyksiä tehdä.

Muutettu on

Muutettiin sitten viikonloppuna. Siis ihan kaikki huomioon ottaen koirat on käyttäytynyt paremmin kuin osasin odottaakaan. Vielä eilen Gizmo oli kovin halukas haukkumaan ihan kaikille äänille rapussa ja kaikille muillekin kolahduksille mutta tänään se on alkanut rauhoittua. Eikä se ole rähjännyt keittiön tuuletuskanavan läpi kuuluvalle puheensorinalle ensimmäisen päivän jälkeen.

Yksinoloharjoitukset on pitänyt kuitenkin aloittaa uudelleen aivan perusasioista, koska vaikka olivat ihan hienosti sisällä Sunnuntaina ja Maanantaina kun kävin aamulla kaupassa, niin eilen kun käytiin sit vähän pidemmän aikaa kestävällä kauppareissulla, odotti kotona aivan mieletön konsertti... Eli nyt tänään oon tehnyt niitten kanssa jo tusinan verran toinen toistaan pidempiä harkkoja jotka oon sit videoinut ja tarkkaillut miten ne on. Ei ne kuitenkaan näytä videoilla hermostuneilta, et olisko joku yrittänyt tulla soitteleen ovikelloa tai jotain sillon eilen... Nyt jätin niille myös radion päälle toisin kuin silloin. En tiiä mut päivemmällä meinaan tehä semmosia harjotuksia et pyydän Samin menee rappuun ja soittaa ovikelloa vähän väliä ja kolistelemaan siellä muutenkin. Olishan se kiva jos ne osais olla kotonaan rauhassa, eikä vaan niille vaan myös naapureille.

Eilen puistossa Yoda sai dobermannilta selkäänsä. Näytti aika pahalta, silleen et mä en yleensä hätäänny jos joku sille paikan näyttää mut tää oli jo vähän liian rajua munkin mieleen. Siis se teki Yodalle tapporavistukset ja kaikki. Ei Yodalle kuitenkaan kuinkaan käynyt, sillä on niin tuuhea ja pitkä turkki. Eikä varmaan saanut kolahdusta edes itsetuntoonsa koska olis mennyt hoitelemaan sen dobberin sen jälkeen kun sen omistaja oli saanut sen kiinni, mut päätti sitten että namut multa on kivempia. Toivottavasti ei kasvata myös mitään agressioita toisia uroksia kohtaan, tosin jäätiin sinne puistoon viellä sit että se huomais että ne muut koirat on kuitenkin kilttejä ja siellä se niitten kanssa sitten leikki kuin mitään ei olis tapahtunutkaan. Sillä koiralla on kyllä niin mahtava luonne.

Kolkkoa

Gizmoa taitaa vähän nyt vaivata, kun oon pakannut kaikki mun tavarat. En oo vielä koskenutkaan koirien kamppeisiin, pakkaan ne sit Gizmon häkkiin ylihuomenna just ennen kun muutetaan. Mut tietty noi ei oo ennen muuttanut joten ei ne tajuu mistään mitään. Luulevat varmaan et mamma on mennyt sekasin ja heittää kaikki meiän kamat roskiin.

Mulle on tullut hirveen kapinallisia ajatuksia kun oon lukenut taas semmosta koirakirjaa jossa painotetaan johtajuutta ja kuria. Ihmiset on jotenkin kieroutuneita, kun ne luulee itsestään niin liikoja. Koirat on kuitenkin ihan yksinkertaisia eläimiä, niitten motiivit on ihan samoja kun kaikkien muittenkin eläinten, ihmiset mukaan lukien. Ne tekee sitä mikä on niille milläkin hetkellä kannattavinta. Ei ne tee mitään miellyttääkseen muita, ellei sitten niitten muitten miellyttämisestä ole niille hyötyä. Mut epäilen ettäkö kumpikaan mun koirista tekis yhtään mitään aivan puhtaasti sen takia että niiden "johtaja" niitä niin komentaa. Siis ihan järjetöntä.

Taitavaa koulutusta

Yoda osaa nyt käskystä high fiven, istua orava-asennossa ja kauhoa ilmaa kahden tassun avulla. Silti herra ei osaa hävetä tekojaan... Yodan mielestä hänellä ei ole mitään hävettävää.

Tänään lenkillä meiltä kysyttiin, että oonko mä ottanut jotain koirankoulutus kursseja kun mä oon niin hyvin mun koirien kaa. Kuulemma se oli kattonut ennenkin ikkunasta et kun me näytetään niin ilosilta. Samaan aikaan Gizmo räksytti remmissä ja Yodakin oli vähän kahden vaiheilla onko namit vai bostoninterrieri kivempi. Mun mielestä niitten käytös ei mitenkään heijastanut hyvää koirankoulutus taitoa... :P Mä oon kyllä antanut Gizmon haukkua jos vieraat tulee meille puhumaan, omaa laiskuuttani en viitsi siltä opettaa sitä pois koska se ei kuitenkaan mua (yleensä) häiritse. Ja parempi vaan jos joku hullu tulee meille puhuun niin ehkä lähtee pois kanssa.

Moikataanko?

Tuntuu kun joillekin koiranomistajille olis henkilökohtainen loukkaus sitä ja sen koiraa kohtaan jos niille sanoo et voisko ne olla päästämättä niitä koiriaan mun koirien luo, kun me ohitetaan. On selkeesti semmoisia ihmisiä, joiden koirat osaa ohittaa hienosti, joko sen takia että ne on hyvin koulutettu tai vaan niitä ei vois vähempää muut koirat kiinnostaa. Sit on niitä joita ohitetaan joiden koirat enemmän tai vähemmän käyttäytyy ohituksessa huonosti, ja joita niiden omistaja joko koittaa kouluttaa paremmille tavoille tai vaan estää pääsemästä syömään meitä. Loput on näitä joiden mielestä niitten koiralla on täysi oikeus moikata jokaista vastaantulevaa koirakkoa, siis niinkuin koirien sosiaalisen käyttäytymisen varjolla. Nämä ihmiset ärsyttää mua miljoonasti enemmän kun edes ne jotka koittaa syödä mun koirat. Siis pahimmassa tapauksessa ne vielä pitävät koiraansa vapaana, eikä koira tottele niiden yhtäkään sanaa, tai ne ei vaan viitsi niitä pois kutsua... Yritä siinä nyt opettaa Yodalle ettei vastaan tulevia koiria moikata, joten sen on niistä ihan turha innostua, kun sit aina väliin tulee näitä joita sit moikataankin ja jotka tehokkaasti vahvistaa sitä käsitystä et jos sittenkin... Siis tommonen satunnainen vahvistaminenhan on kaikkein paras keino jos haluaa jonkun toiminnon säilyvän koiralla hamaan ikuisuuteen.

Sit kun mä olen vielä niin tyhmä etten osaa pysyä rauhallisena jos ne alkaa urputtaa takaisin eivätkä tee niinkuin mä haluan. Mä tiedän ihan hyvin että mun on turha niille mitään sanoa, korkeintaan voisin huomauttaa et seuraavan kerran kun se niitten koira on mun koirien iholla niin potkasen... Jos ne vaikka siitä tajuis. Musta tuntuu ettei mikään saa niitä tajuamaan. Niitten maailmankuva on vaan niin pieni ettei ne voi ajatella kun vaan sitä mitä ne haluaa ja kuinka kiva niistä on jos niitten koira saa moikata muita. Ehkä sit mäkin voisin tajuta kuin tärkeää on koiran sosiaalistaminen jos huomaisin kuin kiva mun koirista olis niitä moikata. Siis mun koirathan näyttääkin siltä (tai ainakin toinen niistä, Gizmosta on tullut tosi välinpitämätön muita kohtaan) että se selkeesti sitä haluaa, mikä mä oon sitä kieltämään toteuttamasta koiran luontoa.

Turjakkeiden taistelu

Viikolla käytiin puistossa ja vaihteeks saatiin olla sielä ihan keskenään. Nykysin puistoissa on aina joku ei saa yhtään nauttia omasta rauhasta. Onhan ne toisetkin koirat kivoja eikä aina ole kiva olla yksin mutta sillon kun ollaan kolmistaan niin Gimollakin on ehkä kivempaa, koska Yoda leikkii Gizmon kanssa eikä muitten. Ajattelen vaan mun pikku-prinsessaa. :) Otin sit vähän kuvia kuinka käppänät leikkii.

Yoda etsii saalista...

Kohde havaittu edessäpäin...

Se on Gizmo!

Gizmo onkin niin hurja että saalistaja joutuu saaliiksi.

Onneksi Yoda on mailman nopein.

Tai ainakin melkein...

Saalistajalle käykin hassusti.

Ja jäljelle jää Gizmo.

Tällä kertaa Gizmon nyppiminen kävi todella nopeasti. Meni joku 3 tuntia puhtaaseen nyppimishommaan plus varmaan lähelle sama määrä ajeluihin ja leikkaamisiin. (Vaikkei lopputulos välttämättä näytäkään siltä että siihen niin paljon aikaa olis upotettu.)

Korvia en nyppinyt, niinkuin en Gizmolta ole ikinä tehnyt. Päälaestakin nypin vaan kaikkein yhteistyökykyisimmät karvat, koska mun mielestä on vähän turha nyppiä niitä jos ne on jokatapauksessa ihan pehmoja. Ei siitä nauti Gizmo enkä minä jos alkaa väkisin nyppimään.

Yodalle mä yritin nyt sitten opettaa sitä tassulla nenän pyyhkäisyä, mutta törmäsin käytännön ongelmiin. Se ei tarjoa mitään edes kaukaisesti siihen liittyvää liikettä. Ja nyt se luulee että haluan että se vaihtaa painon jalalta toiselle... Voin opettaa sen kyllä tota menoa steppaamaan.

Se onkin... noutaja!

Ihmeiden aika ei ole ohi. Yoda on oppinut noutamaan! Ei sanan TOKO merkityksessä, mutta kun leikitään ja heitän lelun pois, se hakee sen takaisin. Aiemmin Yoda on mennyt kyllä lelun perän mutta jättänyt sen sinne ja tullut takaisin ihmettelemään miksei leikki jatku. Olen yrittänyt houkutella sitä tuomaan lelua, kehumaan ihan yltiömäisesti edes askelesta muhun päin lelu suussa tai vaan huomioimatta sitä ilman että sillä on lelu suussa, mikään ei tuntunut auttavan ennenkun tänä aamuna se haki lelun takaisin ensimmäisen kerran ihan kunolla. Palkitsin sen sitten super-hypersatsilla nameja ja kehuja ja pusuja ja sen jälkeen se on tuonut lelun aina takaisin. :) Tajusi ilmeisesti vihdoin mistä on kyse.

Muutenkin Yodan kanssa leikkiminen on muuttunut koko ajan vaan helpommaksi. Aluksihan pikkujätkä ei suostunut leikkimään mun kanssa juurikaan mitään, nykyisin sen kanssa voi jopa vetää vähän. Täytyy vaan muistaa antaa sen voittaa pikapikaa suurimman osan ajoista, jotta se ei lannistuisi. Voi olla että joku päivä vielä lelupalkkaaminenkin olisi mahdollista.

Tämän läpimurron lisäksi Yoda näyttää taas jopa snautserilta. Päivän lenkkiseuran mukaan Yoda kasvoi tänään karvahirmusta teinistä sydämiä särkeväksi nuoreksi mieheksi. Ehkäpä tuota mun kaksikkoa ei haittaisi useamminkin siistiä. Vielä pitäisi siistiä tassut ja huomenna on sitten Gizmon vuoro. Gizmon nyppiminen pitäisi aloittaa, mutta luulen että saan yhden illan menemään pelkkään pohjavillan poistoon ja korvakarvojen nypintään...

Lisähuomautuksena Puotiharjun Mustissa ja Mirrissä joutuu nykyään maksaa muovikasseista. Pitää muistaa kantaa omat pussit mukaan jos sielä käy, koska eläinkaupassa kassista maksainen on melkeinpä luonnotonta.

Puistopäivä

Tänään käytiin koirien kanssa kolmessa eri puistossa, kun Mia ja Hauru oli taas käymässä Helsingissä joten yritettiin pika-altistaa sitä mudia koirakontakteille. :) Olikin hyvä päivä, kaikissa puistoissa oli muitakin ja mukavia koiria. Tosin Yoda sai selkäänsä yhdeltä venakolta, jota Yoda ansioikkaasti sitä ennen härnäsi. Yoda ei kuitenkaan mistään pikkurähinöistä välitä ja jatkoi härnäystä vähän myöhemmin... Sillä kakaralla on todella hienot käytöstavat... Gizmo oli todella nätisti eikä silmäillyt ketään pahasti, taisi neidolla olla jopa hauskaa. Ollaan kävelty nyt niin paljon että nukutaan kaikki varmaan hienosti ensi yönä.

Myös koirien ohitukset meni hienosti molemmilta, niinkuin nyt on mennyt jo pitkään. Ehkä nuo joskus jotain oppivatkin. :)

Otin myös muutamia poseerauskuvia, ne on tietenkin kaikki aina samanlaisia, mutta ehkä kesällä taas viitsin ottaa kameran mukaan välillä uloskin.