Metsävalheita

Tiesittekö että hirvikärpäset tarttuu kiinni ihmisten päänahkoihin ja kainaloihin ja munii ihon alle munia josta purkautuu miljoonia pikku hirvikärpäsiä? En mäkään, eikä se ole totta, mut jotenkin mut saatiin uskomaan siihen ja sit musta tuntu koko loppuillan että mun vaatteiden alla on ötököitä ja ihon alla munia.

Entä tiesittekö, että naarashirvet on tosi agressiivisia ihmisiä kohtaan - varsinkin näin syksyllä kun niillä on vasoja? Mä kanssa luulin että ne on ihan vaarattomia, saaliseläimiä ja silleen, ei en ihmisen päälle käy, eikä ne nyt ainakaan syksyllä vasojaan vahdi enempi kun keväällä. Mut sit mulle tuli mielikuva siitä et jättikokonen hirviperhe juoksee kohti ja mitä siinä voi sit tehdä muuta kuin tallautua kuoliaaksi?

Se on kumma kun pitää käyttää hyväkseen ihmisen hyväuskoisuutta silloin kun ollaan metsässä jossa ei ole kännykkäverkkoa niin että voisi googlettaa asioiden oikean laidan. Ja kai sitä nyt haluaisi uskoa että maalla ikänsä asunut tyyppi tietää näistä luonto-asioista enempi kun minä kaupunkilaisena. Välillä musta tuntuu et mä oon vähän turhankin naiivi ihminen.

No ei se mitään, käytiin eilen kävelyllä Nuuksion kansallispuiston alueella ja selvittiin hengissä tappajavillieläimistä huolimatta. Yodalla oli superhauskaa ja se jopa totteli luoksetulokäskyjä ja muutenkin pysytteli siinä ihan näköpiirissä. Illalla se oli jotenkin oudon vaisu, ehkä sen energiat oli kuluneet viikonlopun riehumisissa Laurin ja kumppaneiden luona ja sen jälkeen vielä parin tunnin samoaminen metsässä, puolet ajasta polkujen ulkopuolella.