Saatiin Yodan kanssa haaste Mialta ja Haurulta. Haasteen mukaan meidän pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa - Kiitos!
2. Antaa tunnustus kuudelle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kuudelle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
1. Kiittää tunnustuksen antajaa - Kiitos!
2. Antaa tunnustus kuudelle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kuudelle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Eli tässä:
1. Yodan aamurutiineihin kuuluu pitkään lakanoissa pyöriminen, haliminen ja venyttely mun sylissä. Aamurutiineihin pitää kuluttaa riittävästi aikaa, joten Yodan kanssa ei voi herätä huonotuulisena. Vapaapäivinä me heräillään Yodan kanssa joskus yli puolikin tuntia.
2. Mä olen vakuuttunut, että paras suhde ja yhteisymmärrys koiran kanssa syntyy kun koiraa ei koskaan joudu suoraan torumaan tai kieltämään, mutten ole vielä yrityksistä huolimatta onnistunut toteuttamaan tätä ajatusta käytännössä. Mä lipsun silloin kun mä teen huomaamattani niin kuin aina ennenkin, tai jos mä ärsyynnyn tai jos mulla on olevinaan kauhea kiire.
3. Mä haluaisin alkaa kasvattaa sekarotuisia ihan vaan osoittaakseni ettei se ole mitenkään väärin ja senkin voi tehdä vastuullisesti, mutta mä en haluaisi teettää pentuja koska mä epäilen etten mä löytäisi niille koteja jotka ylittäisi mun kriteerit enkä osaisi muutenkaan päästää niistä irti. Eikä mulla ole vielä ollut koiraa jonka mä hyväksyisin jalostuskäyttöön, vaikka mä olenkin sitä mieltä että suurinta osaa koirista kannattaisi käyttää kertaalleen tai korkeintaan kahdesti jotta geneettinen monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman suurena.
4. Mä lopetin Yodalla valjaiden käytön koska Gizmoa ahdisti valjaiden pukeminen ja nyt kun valjaisiin voisi taas siirtyä, mä en enää halua kun mä rakastan kauniita kaulapantoja. Kun me ollaan kahdestaan lenkillä sillä ei ole väliä koska Yoda ei vedä remmissä, mutta jos me mennään jonkun muun kanssa mun pitäisi muistaa pukea sille valjaat.
5. Gizmon kuolemasta on vähän yli 5 kuukautta ja mulla nousee vieläkin sydän kurkkuun kotiin mennessä jos Yoda ei ole heti siinä eteisessä vastassa.
6. Yodan lemppari leluja on sellaiset joista lähtee paljon ääntä. Yoda tietää että mut saa aina leikkimään mukaan jos tulee mun viereen vinguttamaan lelua ja kun mä katson niin säntää karkuun. Nykyään Yodan kanssa on oikein helppo ja hauska leikkiä, mutta ollessaan pentu mun piti opettaa sille vetoleikki, koska sitä ei kiinnostanut pätkääkään. Yodan mielestä hauskinta leikissä on vieläkin liikkuvan lelun saalistus, ei riepottaminen.
7. Yoda on mun ensimmäinen sylikoira. Gizmokin oli muotikassi pentuna, mutta vanhempana sieti nostelua hyvin heikosti. Edlaa sai nostella, mutta ei se sylissä viihtynyt hetkeäkään enempää kuin pakko. Yodan mielestä on ihanaa maata sohvalla sylikkäin, katsoa leffaa ja syödä puoliksi jäätelöä. Se on muutenkin sohvaperuna, ensimmäinen mun koirista joka katsoo telkkaria.
8. Mä pystyn näkemään lemmikeissä niin paljon tuttuja ja ymmärrettäviä käyttäytymismalleja, että mä en pysty suhtautumaan ihmiseen eläimistä erillisenä olentona. Mulle tulee fyysisesti huono olo kun mä luen tai näen mielipiteitä jotka esineellistää eläimiä niin paljon että niitä pidetään pelkkinä hyödykkeinä. Mä käsitän että ihminen tekee monet asiat primitiivisten vaistojensa varassa ja ymmärrän syy-seuraus suhteen moniin kamaliinkin tekoihin, mutta mä en pysty ymmärtämään miten ihminen voi sokeutua toisen elävän olennon kärsimykselle niin ettei edes ymmärrä aiheuttavansa kärsimystä. Tai miten voi olla että ihmisen halu ja tottumus, ei edes tarve, on tärkeämpi kuin toisen elämä.
2. Mä olen vakuuttunut, että paras suhde ja yhteisymmärrys koiran kanssa syntyy kun koiraa ei koskaan joudu suoraan torumaan tai kieltämään, mutten ole vielä yrityksistä huolimatta onnistunut toteuttamaan tätä ajatusta käytännössä. Mä lipsun silloin kun mä teen huomaamattani niin kuin aina ennenkin, tai jos mä ärsyynnyn tai jos mulla on olevinaan kauhea kiire.
3. Mä haluaisin alkaa kasvattaa sekarotuisia ihan vaan osoittaakseni ettei se ole mitenkään väärin ja senkin voi tehdä vastuullisesti, mutta mä en haluaisi teettää pentuja koska mä epäilen etten mä löytäisi niille koteja jotka ylittäisi mun kriteerit enkä osaisi muutenkaan päästää niistä irti. Eikä mulla ole vielä ollut koiraa jonka mä hyväksyisin jalostuskäyttöön, vaikka mä olenkin sitä mieltä että suurinta osaa koirista kannattaisi käyttää kertaalleen tai korkeintaan kahdesti jotta geneettinen monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman suurena.
4. Mä lopetin Yodalla valjaiden käytön koska Gizmoa ahdisti valjaiden pukeminen ja nyt kun valjaisiin voisi taas siirtyä, mä en enää halua kun mä rakastan kauniita kaulapantoja. Kun me ollaan kahdestaan lenkillä sillä ei ole väliä koska Yoda ei vedä remmissä, mutta jos me mennään jonkun muun kanssa mun pitäisi muistaa pukea sille valjaat.
5. Gizmon kuolemasta on vähän yli 5 kuukautta ja mulla nousee vieläkin sydän kurkkuun kotiin mennessä jos Yoda ei ole heti siinä eteisessä vastassa.
6. Yodan lemppari leluja on sellaiset joista lähtee paljon ääntä. Yoda tietää että mut saa aina leikkimään mukaan jos tulee mun viereen vinguttamaan lelua ja kun mä katson niin säntää karkuun. Nykyään Yodan kanssa on oikein helppo ja hauska leikkiä, mutta ollessaan pentu mun piti opettaa sille vetoleikki, koska sitä ei kiinnostanut pätkääkään. Yodan mielestä hauskinta leikissä on vieläkin liikkuvan lelun saalistus, ei riepottaminen.
7. Yoda on mun ensimmäinen sylikoira. Gizmokin oli muotikassi pentuna, mutta vanhempana sieti nostelua hyvin heikosti. Edlaa sai nostella, mutta ei se sylissä viihtynyt hetkeäkään enempää kuin pakko. Yodan mielestä on ihanaa maata sohvalla sylikkäin, katsoa leffaa ja syödä puoliksi jäätelöä. Se on muutenkin sohvaperuna, ensimmäinen mun koirista joka katsoo telkkaria.
8. Mä pystyn näkemään lemmikeissä niin paljon tuttuja ja ymmärrettäviä käyttäytymismalleja, että mä en pysty suhtautumaan ihmiseen eläimistä erillisenä olentona. Mulle tulee fyysisesti huono olo kun mä luen tai näen mielipiteitä jotka esineellistää eläimiä niin paljon että niitä pidetään pelkkinä hyödykkeinä. Mä käsitän että ihminen tekee monet asiat primitiivisten vaistojensa varassa ja ymmärrän syy-seuraus suhteen moniin kamaliinkin tekoihin, mutta mä en pysty ymmärtämään miten ihminen voi sokeutua toisen elävän olennon kärsimykselle niin ettei edes ymmärrä aiheuttavansa kärsimystä. Tai miten voi olla että ihmisen halu ja tottumus, ei edes tarve, on tärkeämpi kuin toisen elämä.
Ihan uteliaisuudesta - ketkä kuusi sinä haastoit?
VastaaPoista